Hedelmät ja marjat
Omena
Historia
Omenoita kasvaa luonnossa useilla alueilla ympäri maailmaa. Jo keskiajalla monia eri lajeja viljeltiin Välimeren ympäristössä. Nykyään on olemassa monia eri omenalajeja.
Valmistus
Tuoreet omenat ovat tavallinen välipala. Omenaa käytetään soseena, jälkiruokiin, leivonnaisiin, juomiin ja ruoka-annoksiin.
Pakastaminen
Omenan voi hyvin pakastaa valmistettuna.
Omena pikkulapsille
Aluksi pikkulapsille kannattaa antaa keitetystä tai raastetusta omenasta tehtyä sosetta.
Erityiset ravintoaineet
100 g omenaa sisältää mm. 4,8 mgC-vitamiinia.
Päärynä
Historia
Kreikkalaiset ovat kasvattaneet päärynää jo usean tuhannen vuoden ajan. Pohjoismaissa päärynää on kasvatettu keskiajalta lähtien. Päärynät korjataan raakoina, ja ne kypsyvät varastoinnin aikana.
Valmistus
Monet syövät päärynöitä välipalana tai jälkiruokana. Kypsennetty päärynä sopii myös erilaisiin jälkiruokalajeihin. Päärynästä valmistetaan myös erilaisia juomia, kuten siideriä
Pakastaminen
Kypsennetty päärynä sopii erinomaisesti pakastettavaksi.
Päärynä pikkulapsille
Tuoretta päärynää voi antaa pienille lapsille soseena.
Erityiset ravintoaineet
100 g päärynää sisältää mm. 3,9 g kuitua.
Persikka/nektariini
Historia
Persikka on todennäköisesti peräisin Kiinasta, jossa sitä on kasvatettu yli 4 000 vuoden ajan. Nektariini kuuluu samaan lajiin kuin persikka.
Valmistus
Persikka ja nektariini maistuvat tuoreena erinomaisilta. Ne sopivat hyvin välipalaksi ja jälkiruokiin. Niitä voi käyttää myös salaatteihin, marmeladeihin, jälkiruokiin ja leivonnaisiin.
Pakastaminen
Kypsennettyä persikkaa ja nektariinia voi pakastaa.
Persikka ja nektariini pikkulapsille
Tuoreista persikoista tai nektariineista voi tehdä sosetta pienille lapsille.
Erityiset ravintoaineet
100 g persikkaa sisältää mm. 1,8 mg E-vitamiinia.
Banaani
Historia
Toisin kuin monet luulevat, banaani ei ole hedelmä vaan ruohokasvi ja yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Se tulee alun perin Kaakkois-Aasiasta mutta kasvaa nykyään kaikilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Banaaneja on monia eri lajeja mutta ne voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruokabanaani (myös nimeltään jauhobanaani) ja jälkiruokabanaani. Banaanisato korjataan, kun banaanit ovat vihreitä ja raakoja, ja sen jälkeen ne kypsytetään erityisissä kypsymistiloissa.
Valmistus
Kuten nimi kertoo, ruokabanaani valmistetaan ennen syömistä. Jälkiruokabanaani kuoritaan ja syödään sellaisenaan. Banaani on täyttävä välipala ja sitä käytetään myös jälkiruoissa.
Pakastaminen
Ruokabanaani voidaan hyvin pakastaa valmistettuna. Myös esimerkiksi itse tehty banaanijäätelö tai -smoothie voidaan pakastaa.
Banaani pikkulapsille
Banaani sopii mainiosti pikkulasten jälkiruoaksi tai välipalaksi. Raaka banaani vain soseutetaan haarukalla.
Erityiset ravintoaineet
100 g banaania sisältää mm. 395 mg kaliumia.
Aprikoosi
Historia
Aprikoosi on kotoisin Kiinasta, ja sitä viljeltiin jo 4 000–5 000 vuotta sitten. Nyt aprikoosi kasvaa muun muassa Välimeren maissa, Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Valmistus
Aprikoosit syödään usein sellaisinaan. Niitä käytetään myös marmeladeissa ja jälkiruoissa. Kuivattuja aprikooseja käytetään leivässä, puurossa, myslissä ja ruoanvalmistuksessa.
Pakastaminen
Aprikoosit voidaan hyvin pakastaa valmistettuina.
Aprikoosi pikkulapsille
Aprikoosia voi hyvin antaa soseena pikkulapsille, ennen kuin he alkavat syödä ruokaa paloina. Sen jälkeen aprikoosin voi pilkkoa pieniksi paloiksi.
Erityiset ravintoaineet
Aprikoosin keltainen väri on karoteenia A-vitamiinin esiastetta. 100 g aprikoosia sisältää 1 570 µg karoteenia, mikä on 131 RE* A-vitamiinia. *retinoliekvivalentti
Appelsiini ja muut sitrushedelmät
Historia
Appelsiini on kotoisin Kiinasta. 1500-luvun puolivälissä se tuotiin Eurooppaan koristekasviksi. Laajempi viljely aloitettiin Espanjassa 1700-luvun lopussa. Nykyään appelsiini kasvaa monilla alueilla maailmassa.
Veriappelsiini on oma lajinsa. Punainen väri muodostuu vain viileässä. Lämpimät päivät ja kylmät yöt takaavat erinomaisen kasvuympäristön veriappelsiineille.
Mandariinin ja pomeranssin risteytyksenä syntyi klementiini 1900-luvun alussa.
Valmistus
Sitrushedelmät syödään useimmiten tuoreina tai mehuksi puristettuina. Eri sitrushedelmiä käytetään usein myös marmeladeissa ja jälkiruoissa. Sitruunaa käytetään kala-, äyriäis- ja liharuokien maustamiseen.
Pakastaminen
Sitrusta sisältävät valmiit ateriat voi hyvin pakastaa.
Appelsiini ja muut sitrushedelmät pikkulapsille
Appelsiini ja sitrushedelmät sopivat hyvin lapsille. Anna lapselle sitrushedelmien paloja vasta, kun hän alkaa syödä ruokaa paloina.
Erityiset ravintoaineet
Appelsiini ja sitrushedelmät ovat tunnettuja C-vitamiinipitoisuudestaan. 100 g appelsiinia sisältää 53 mg C-vitamiinia ja 100 g klementiiniä 31 mg C-vitamiinia.
Vadelma
Historia
Villivadelmaa kasvaa niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin. Laajamittainen kasvatus alkoi vasta 1800-luvulla, ensin Yhdysvalloissa ja sitten Länsi-Euroopassa..
Valmistus
Tuore vadelma maistuu erinomaiselta. Vadelmaa käytetään jälkiruokiin, marmeladeihin, hilloihin, kiisseleihin ja mehuihin.
Pakastaminen
Vadelma sopii hyvin pakastettavaksi.
Vadelma pikkulapsille
Vadelma sopii soseena pienille lapsille. Soseesta voi aluksi siivilöidä siemenet pois.
Erityiset ravintoaineet
100 g vadelmaa sisältää mm. 3,7 g kuitua, 1,1 mg rautaa ja 27 mg C-vitamiinia.
Mustikka
Historia
Mustikka kasvaa luonnossa Pohjois-Euroopassa, ja se on yksi yleisimmistä kasveistamme.
Valmistus
Mustikkaa syödään tuoreena, ja sitä käytetään myös leivontaan, mehuihin ja jälkiruokiin.
Pakastaminen
Mustikka sopii hyvin pakastettavaksi.
Mustikka pikkulapsille
Mustikkasosetta voi mainiosti antaa pikkulapsille. Muista, että mustikan väri voi helposti värjätä vaatteet ja että mustikka voi kovettaa vatsaa.
Erityiset ravintoaineet
100 g mustikkaa sisältää mm. 3,1 g kuitua.
Karhunvatukka
Historia
Karhunvatukka kasvaa luonnossa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhunvatukkaa on alettu kasvattaa vasta melko hiljattain.
Valmistus
Karhunvatukka on parasta tuoreena jälkiruoissa tai välipalana. Sitä käytetään myös marmeladeissa, mehuissa, kiisseleissä ja jälkiruoissa.
Pakastaminen
Karhunvatukka voidaan hyvin pakastaa.
Karhunvatukka pikkulapsille
Karhunvatukka sopii soseena pienille lapsille. Soseesta voi aluksi siivilöidä siemenet pois.
Erityiset ravintoaineet
100 g karhunvatukkaa sisältää mm. 5,9 g kuitua ja 21 mg C-vitamiinia.
