1-3 Vuotta
Lapsen kehitys
Useimmat lapset oppivat kävelemään noin yksivuotiaina. Vapaus liikkua minne haluaa on kehityksen kannalta iso askel. Tässä kehitysvaiheessa monista lapsista tulee yhä itsenäisempiä ja voimakastahtoisempia.
Lapsi osaa nyt ohjata leukaansa, hampaitaan ja kieltään sekä maiskutella ja pureskella suu auki. Yksivuotiaina lapset osaavat syödä ja juoda yhä paremmin itse. Monet juovat omasta mukista. He osaavat tarttua lautaseen yhdellä kädellä ja lusikkaan toisella. Useimmat syövät kuitenkin mielellään käsin, mikä kuuluu motoriseen kehitykseen.
2–3 vuoden iässä lapsen identiteetin kehitys pääsee kunnolla vauhtiin. Lapsi kokeilee omaa tahtoaan ja testaa rajoja. Tämä voi vaatia vanhemmalta kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Suuri ristiriita syntyy yleensä lapsen halusta osata itse ja toisaalta ympäristön asettamista rajoituksista. Tämä tasapainottelu on usein haastavaa lapselle, ja toisinaan ei vaadita kovinkaan paljon, että rauhallinen 2-vuotias pillastuu.
Sanat ”minä itse” toistuvat usein, ja monet lapset haluavatkin syödä itse, pukeutua itse sekä avata ja sulkea oven itse. Lapsi oppii parhaiten kokemalla asioita ja toistamalla niitä. Tämä koskee myös uusia makuja ja koostumuksia, ja voidaan tarvita monia toistoja, ennen kuin lapsi oppii pitämään uudesta ruoasta.
Hedelmät ja vihannekset
Osa lapsista pitää hedelmistä ja vihanneksista alusta lähtien, kun taas toiset epäilevät uutta makua ja koostumusta enemmän. On normaalia, että vie aikaa, ennen kuin lapsi oppii pitämään uusista mauista ja koostumuksista. Älä siis luovuta, vaikka lapsi sylkee kaiken itsepintaisesti ulos tai kieltäytyy maistamasta. Lapset matkivat aikuisia ja muita läheisiä, joten näytä hänelle hyvää esimerkkiä. Kata pöytään hedelmiä ja vihanneksia, jaa ne pienemmiksi paloiksi, muotoile niistä hauskoja hahmoja ja syö yhdessä lapsen kanssa. Ennen pitkää lapsi saattaa hyvinkin oppia syömään monipuolista ja värikästä ruoka, jossa on runsaasti vitamiineja ja mineraaleja.
Anna lapsen sotkea
Lapsen ensimmäinen jäätelö- tai kakkuannos on ilo myös vanhemmille. On upeaa seurata lasta tämän tunnustellessa ja maistaessa ruokaa – ja sotkiessa sillä. Lapset syövät usein monella aistilla, ja heidän uteliaisuudestaan uutta ruokaa kohtaan on vaikea erehtyä. Lapset testaavat mielellään myös painovoimaa pudottamalla asioita lattialle, ja tämä koskee niin ruokaa kuin aterimia ja lautasiakin. Leikkiminen ruoalla ja sotkeminen kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen. On tärkeää, että lapsi saa tilaa kokeilla asioita, joten hänen kannattaa antaa temmeltää ruokapöydässä. Joskus voi tuntua rasittavalta tai turhauttavalta, että lapsi sotkee kaiken ympärillään, ja tällöin on tärkeää pysyä kärsivällisenä. Valmistaudu sotkuun levittämällä lapsen tuolin alle vahakangas, joka on sitten helppo puhdistaa ja kuivata. Pue lapselle kestävät vaatteet tai riisu hänet, ja osta kotiin aterimia ja astioita, joita ei tarvitse varoa.
Lapsilla kaikki menee kausittain, ja tämä pätee myös kiinnostukseen ja uteliaisuuteen ruokaa ja sotkemista kohtaan. Anna lapsen sotkea ja kokea maailmaa. Tämä on ohimenevä vaihe, ja hän löytää uusia kiinnostuksen kohteita kenties nopeammin kuin uskotkaan.
Säännölliset ajat
Säännölliset ruokailuajat eivät ole välttämättömyys, mutta lapsen ja perheen ruokailuajoissa rutiineista on selkeää hyötyä. Jokainen lapsi on erilainen, ja on tärkeää seurata lapsen nälän merkkejä ja suunnitella ruokailuajat lapsen tarpeiden mukaan. Lapsen ei ole hyvä syödä liian myöhään, sillä tällöin hän voi olla liian väsynyt jaksaakseen syödä. Sopiva päivällisaika voi olla esimerkiksi klo 16–17. Aivan kuten aikuiset, lapsikin voi hyvin saadessaan ruokaa säännöllisinä aikoina. Kun syöminen pyritään ajoittamaan joka päivä samoihin aikoihin, keho oppii odottamaan ruokaa tiettyyn aikaan ja nälän tunne kehittyy helpommin. Lapsen on tärkeää oppia tunnistamaan nälän ja kylläisyyden merkit, minkä vuoksi on hyvä välttää napostelua aterioiden välillä ja huolehtia sen sijaan tauoista, joiden aikana lapsella ei ole mitään suussaan.
Osallistuminen keittiöaskareisiin
Keittiö on yhteinen paikka, ja sinne mahtuu paljon naurua ja luovuutta. Pidä siis lapsen kanssa hauskaa keittiössä. Jotta lapselle kehittyy kiinnostus ja terve suhtautuminen ruokaan, hänen on hyvä olla mukana keittiössä alusta alkaen. Ota lapsi mukaan ruokaostoksille, pakkaa ostokset yhdessä ja anna hänen tunnustella ja haistella raaka-aineita. Iän mukaan lapsi voi auttaa erilaisissa pienissä askareissa, kuten vihannesten huuhtelussa, banaanin leikkaamisessa voiveitsellä ja vähitellen myös vatkaamisessa tai pataruokien hämmentämisessä.
Muista mausteet
Muista maustaa ruoka! Mausteet antavat hyvää makua, ja on tärkeää, että ruoka on pientenkin lasten mieleen. Käytä edelleen varoen suolaa ja kanelia, sekä lasten että aikuisten osalta. Kaikki yrttimausteet toimivat erinomaisesti, myös valkosipuli, curry ja pippuri.
Makeannälkä
Makeisten ja muiden herkkujen nälkä on luonnollista, sillä makea on ainoa maku, jonka tunnemme jo vastasyntyneenä. Äidinmaito ja äidinmaidonkorvike maistuvat makeilta, mikä helpottaa lapsen saamista syömään ensimmäisellä syöttökerralla.
Makeiset ja herkut olivat aiemmin harvinaisempia – lapset saattoivat saada karkkipussin lauantaina tai jotakin erityisen hyvää sunnuntaina. Nykyään on tavallista, että lapset saavat useita kertoja viikossa jotakin makeaa, kuten makeisia, keksejä, jäätelöä tai hedelmäjogurttia. Lasten ravinnontarve on suuri, eikä makealle (elintarvikkeille, jotka sisältävät vain kaloreita eivätkä lainkaan ravinteita) ole paljonkaan sijaa, sillä ne vievät helposti tilaa tärkeiltä vitamiineilta ja mineraaleilta.
Makeisten ja muiden herkkujen sijaan lapsille voidaan tarjota hedelmiä ja vihanneksia. Tarjoa pieniä annoksia ja jaa makeiset, pähkinät ja keksit pienemmiksi paloiksi. Laimenna mehu vedellä tai kuplavedellä, jolloin lapsi, joka ei ole juonut vastaavaa aiemmin, ajattelee, että mehun kuuluukin maistua siltä.
Makeiset ja herkut ovat suurina määrinä epäterveellisiä, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota lapsen saamiin määriin. Runsas makean syönti varhaisiässä voi johtaa makeanhimon jatkumiseen lapsuudesta aikuisikään asti.
