Tomaatti on koisokasvi, joka on kotoisin Perusta. Pohjoismaihin se tuli 1600-luvulla. Tomaatteja on useita eri lajeja, mm. pihvi-, luumu- ja kirsikkatomaatti, ja sitä on saatavilla useina väreinä, kuten keltaisena ja vihreänä.

Lue lisää

Viljatuotteet ovat perusruokaa monissa maissa. Aluksi viljatuotteita käytettiin puuroissa. Leipää on ollut monia tuhansia vuosia siitä lähtien, kun Mesopotamiassa alettiin viljellä viljatuotteita.

Lue lisää

Peruna on peruselintarvike monissa maissa ympäri maailmaa. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä on viljelty useita tuhansia vuosia. 1500-luvun puolivälissä espanjalaiset toivat perunan Eurooppaan.

Lue lisää

Omenoita kasvaa luonnossa useilla alueilla ympäri maailmaa. Jo keskiajalla monia eri lajeja viljeltiin Välimeren ympäristössä. Nykyään on olemassa monia eri omenalajeja.

Lue lisää

Herkkusieniä kasvaa villeinä metsissä ja niittymailla. 1700-luvulla herkkusieniä alettiin kasvattaa Ranskassa. Herkkusieniä on useita eri lajikkeita.

Lue lisää

Ihminen on syönyt riistaeläinten lihaa koko kehityksensä ajan. Kun karjanhoito myöhemmin kehittyi, eri lihalajit tulivat yleiseksi ruokavaihtoehdoksi.

Lue lisää

Ihminen on syönyt kalaa ja äyriäisiä jo kivikaudella. Kalat jaetaan tavallisesti rasvaisiin ja rasvattomiin. Rasvaisia kaloja on mm. lohi, silli, silakka, makrilli ja ankerias. Rasvattomia kaloja ovat mm. turska, kolja, seiti ja kuha.

Lue lisää

Tapa juoda maitoa kehittyi karjanhoidon myötä, kun ihmiset siirtyivät idästä Eurooppaan. Pitkään maitoa käsiteltiin tiloilla ja karjataloissa.

Lue lisää

Vitamiini-sana tulee latinan kielen sanasta "vita", joka tarkoittaa elämää. Vitamiinit ovat elintärkeitä keholle, joka tarvitsee niitä pieninä määrinä. Kaikkiaan on olemassa 13 eri vitamiinia, jotka jaetaan kahteen eri luokkaan: vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin.

Lue lisää

Proteiinit ovat kehon rakennusmateriaalia, jota on mm. lihaksissa ja sidekudoksissa. Proteiineja tarvitaan soluissa, hormoneissa ja entsyymeissä, ja ne saavat immuunijärjestelmän toimimaan.

Lue lisää

Hiilihydraatit ovat yhteisnimitys ruoan sisältämälle tärkkelykselle, kuiduille ja erilaisille sokerityypeille. Hiilihydraatit ovat tärkein energianlähteemme, lukuun ottamatta vauvoja, jotka saavat äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta.

Lue lisää

Keho käyttää rasvoja energian lähteenä ja sisäelinten suojana. Ne ovat tärkeitä myös kehon lämpötilan ylläpidossa.   Myös solukalvo (uloin kerros) sisältää rasvaa. Tarvitsemme rasvoja, jotta voimme hyödyntää rasvaliukoisia vitamiineja.

Lue lisää

Lapset tarvitsevat pieniä määriä mineraaleja, jotka ovat kasvun ja kehityksen kannalta elintärkeitä. Mineraalit vaikuttavat moniin kehon prosesseihin, joissa niillä on paljon erityisiä toimintoja. Kalium, kalsium, rauta, seleeni, sinkki ja magnesium ovat tärkeitä mineraaleja, joita kaikki lapset tarvitsevat.

Lue lisää