Valikko

Opas – pikkulasten tärkeimmät vitamiinit

Vastaamme kysymyksiin ravinnosta ja kaikista hyödyllisistä vitamiineista, joita lapsesi tarvitsee..

Uusien vanhempien voi olla vaikea tietää, mitä ravintoa lapsi tarvitsee ja millaista ruokaa tälle on hyvä antaa. Tästä saat tietoa tavallisimmista vitamiineista, siitä, missä ruuissa ja raaka-aineissa vitamiineja on, sekä eri ikäkausia koskevista ravintosuosituksista.

Vitamiineja on kahdenlaisia.

Vitamiini-sana tulee latinan kielen sanasta "vita", joka tarkoittaa elämää. Vitamiinit ovat elintärkeitä keholle, joka tarvitsee niitä pieninä määrinä. Kaikkiaan on olemassa 13 eri vitamiinia, jotka jaetaan kahteen eri luokkaan: vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin. Yhteistä kaikille vitamiineille on, että niitä on saatava kehon ulkopuolelta. Niiden ulkomuoto ja vaikutus vaihtelee, mutta jokaisella pienellä vitamiinilla on oma biologinen tehtävänsä.

Rasvaliukoiset vitamiinit

A-, D-, E- ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia vitamiineja, joita on eniten rasvaisissa elintarvikkeissa. Ne voivat varastoitua kehoon.

A-vitamiini on näkökykyyn vaikuttava vitamiini

A-vitamiinia tarvitaan näkökykyä varten. Sitä tarvitaan myös, jotta sikiö kasvaa ja kehittyy normaalisti ja jotta iho ja limakalvot voivat hyvin. Suomalaisilla lapsilla A-vitamiinista on harvoin puutetta. A-vitamiinin puute voi aiheuttaa muun muassa hämäräsokeutta ja heikentää kehon kykyä vastustaa infektioita. A-vitamiinin puute on merkittävin sokeuden syy maailmassa.

Ruoat, jotka sisältävät paljon A-vitamiinia

A-vitamiinia on maksassa, maksapasteijassa ja muista sisäelimistä valmistetuissa ruuissa, rasvaisessa kalassa, juustossa ja kananmunissa. Suomessa vähärasvaiseen maitoon ja margariiniin lisätään A-vitamiinia. Vihannekset ja juurekset sisältävät karotenoideja, jotka keho voi muuttaa A-vitamiiniksi. Porkkana ja muut oranssit, punaiset ja vihreät vihannekset ja hedelmät sisältävät paljon karoteenia.

A-vitamiinin saantisuositus vuorokaudessa (RE*)

Lapset 6–11 kuukautta (300), lapset 12–23 kuukautta (300), lapset 2–5 vuotta (350)

*retinoliekvivalentti

D-vitamiini on hyvä luustolle ja hampaille

D-vitamiini vaikuttaa luuston ja hampaiden rakenteeseen. Monien viimeaikaisten tutkimusten mukaan vitamiini vaikuttaa myös kehon immuunipuolustukseen.

D-vitamiinin puutoksesta kärsivillä lapsilla voi esiintyä riisitautia – jota kutsuttiin aiemmin myös englannintaudiksi – jonka voi aiheuttaa muun muassa länkisäärisyyttä ja selkärangan kierokasvuisuutta. Tämän puutostilan välttämiseksi kaikille lapsille suositellaan kahden vuoden ikään asti D-vitamiinilisää.

D-vitamiinia annetaan vauvoille D-tippoina, joita suositellaan kaikille lapsille. (Suomessa D-vitamiinilisää suositellaan lapsille 18 ikävuoteen asti. Tanskassa ja Ruotsissa sitä suositellaan 2 ikävuoteen asti, ja Norjassa kaikille lapsille suositeltavaa D-vitamiinia annetaan kalanrasvana tai D-tippoina).

Aikuisille, jotka saavat liian vähän D-vitamiinia, voi kehittyä osteomalasia eli luunpehmennystauti. Puutoksen uskotaan aiheuttavan myös luukatoa.

Auringonvalosta saa paljon D-vitamiinia

D-vitamiinia muodostuu auringon säteiden päästessä iholle vuoden kesäpuoliskolla. Tämä kattaa suuren osan D-vitamiinin tarpeesta. Talvisaikaan sen sijaan auringonvalo ei meillä Pohjoismaissa auta lainkaan muodostamaan D-vitamiinia. Talvella olemme näin riippuvaisia ruoan sisältämästä D-vitamiinista, vaikka sitä olisikin varastoitunut kehoon kesän jäljiltä. Pohjoismaissa asuvilla, joilla on tumma iho tai jotka käyttävät peittäviä vaatteita, on riski saada liian vähän D-vitamiinia.

Ruoat, jotka sisältävät paljon D-vitamiinia

D-vitamiinia esiintyy luonnostaan vain harvoissa elintarvikkeissa. Sitä on runsaasti rasvaisissa kaloissa, kuten lohessa, makrillissa, sillissä ja silakassa. Sitä on myös kananmunissa ja kantarelleissa. D-vitamiinia on tapana lisätä vähärasvaiseen maitoon, kevytmaitoon, hapatettuihin vähärasvaisiin ja kevyisiin maitotuotteisiin sekä margariineihin ja tiettyihin öljyihin.

D-vitamiinin saantisuositus vuorokaudessa (µg)

Lapset 6–11 kuukautta (10 µg), lapset 12–23 kuukautta (10 µg), lapset 2–5 vuotta (10 µg)

E-vitamiini on suojaava antioksidantti

E-vitamiini on antioksidantti, joka ehkäisee monityydyttymättömien rasvojen hajoamista. E-vitamiinin puute on lapsilla harvinaista, mutta sitä voi esiintyä tiettyjen sairauksien yhteydessä.

Ruoat, jotka sisältävät paljon E-vitamiinia

Evitamiinia esiintyy siemenissä, pähkinöissä, manteleissa, kasviöljyissä, margariinissa, vehnänalkioissa, vihreissä lehtivihanneksissa, avokadossa, täysjyvätuotteissa, kananmunassa ja maidossa.

E-vitamiinin saantisuositus vuorokaudessa (µg)

Lapset 6–11 kuukautta (3 mg), lapset 12–23 kuukautta (4 mg), lapset 2–5 vuotta (5 mg)

Vesiliukoiset vitamiinit

B-vitamiini ja C-vitamiini ovat vesiliukoisia vitamiineja. B-vitamiinien ryhmään kuuluvat (B1-vitamiini), riboflaviini (B2-vitamiini),niasiini, B6-vitamiini, B12-vitamiini, folaatti, pantoteenihappo ja biotiini.

B-vitamiineilla on monia eri tehtäviä, ja ne vaikuttavat muun muassa aineenvaihduntaan ja verenmuodostukseen. B-vitamiinin puute on suomalaislapsilla harvinaista; eniten esiintyy folaatin ja B12-vitamiinin puutetta.

B-vitamiineja esiintyy monissa elintarvikkeissa, kuten lihassa, sisäelimistä valmistetuissa ruuissa, viljatuotteissa, kalassa, äyriäisissä, vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa, juustossa, maidossa, viilissä, jugurtissa, kananmunissa, herneissä, pavuissa ja linsseissä. 

Folaatti on tärkeä verenmuodostuksen ja sikiön kehittymisen kannalta

Folaatti on yksi B-vitamiineista, ja sitä esiintyy luonnostaan ruoassa. Synteettisesti valmistettua folaattia kutsutaan foolihapoksi, jota käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden rikastamiseen. Folaattia tarvitaan uusien solujen ja veren punasolujen muodostamiseen. Sitä tarvitaan myös, jotta sikiö kehittyy normaalisti raskauden aikana. Folaatin puute aiheuttaa anemiaa ja heikentää immuunipuolustusta. Se myös lisää sikiön selkäydintyrän riskiä.

Ruoat, jotka sisältävät paljon folaattia

Folaattia on etenkin vihreissä lehtivihanneksissa ja erilaisissa kaaleissa, pavuissa, kikherneissä, linsseissä, hedelmissä ja marjoissa. Myös täysjyvätuotteet, pähkinät ja kananmunat sisältävät folaattia.

Folaatin saantisuositus vuorokaudessa (µg)

Lapset 6–11 kuukautta (50 µg), lapset 12–23 kuukautta (60 µg), lapset 2–5 vuotta (80 µg)

B12-vitamiini on erityisen tärkeää kasvissyöjille

B12-vitamiinia tarvitaan aineenvaihduntaan, verenmuodostukseen ja hermoston toimintaan. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavilla (vegaaneilla), jotka eivät käytä maitotuotteita tai kananmunia, voi esiintyä B12-vitamiinin puutetta. Puutetta voi esiintyä myös ikääntyneillä, joiden kyky saada B12-vitamiinia on heikentynyt.

B12-vitamiinin puute aiheuttaa anemiaa ja hermosto-oireita

Ruoat, jotka sisältävät paljon B12-vitamiinia

B12-vitamiinia on eläinperäisissä elintarvikkeissa, kuten lihassa, maksassa, kalassa, äyriäisissä, kananmunissa, maidossa ja juustossa.

B12-vitamiinin saantisuositus vuorokaudessa (µg)

Lapset 6–11 kuukautta (0,5 µg), lapset 12–23 kuukautta (0,6 µg), lapset 2–5 vuotta (0,8 µg)

C-vitamiini parantaa raudan saantia sekä vahvistaa luita ja rustoja

C-vitamiini (askorbiinihappo) on antioksidantti. Keho tarvitsee C-vitamiinia muun muassa luiden ja rustojen muodostamiseen. Se helpottaa myös ruoan sisältämän raudan hyödyntämistä.

C-Suomalaislapsilla C-vitamiinin puute on harvinaista. Puute voi aiheuttaa keripukkia, jolle on tyypillistä ikenien verenvuoto, heikentää haavojen paranemista ja lisätä infektioalttiutta. Lievä C-vitamiinin puute voi aiheuttaa väsymystä ja voimattomuutta.

Ruoat, jotka sisältävät paljon C-vitamiinia

C-vitamiinia on hedelmissä, marjoissa ja vihanneksissa. Sitä esiintyy esimerkiksi appelsiineissa ja muissa sitrushedelmissä, paprikassa, kukkakaalissa, kiiwissä, mansikoissa, mustaviinimarjoissa ja erilaisissa kaaleissa.

C-vitamiinin saantisuositus (µg)

Lapset 6–11 kuukautta (20 µg), lapset 12–23 kuukautta (25 µg), lapset 2–5 vuotta (30 µg)

 

Äidinmaitoa suositellaan vauvoille kuuden kuukauden ikään asti.