Valikko

Meijerituotteet ja kananmuna

Maito

Historia

Tapa juoda maitoa kehittyi karjanhoidon myötä, kun ihmiset siirtyivät idästä Eurooppaan. Pitkään maitoa käsiteltiin tiloilla ja karjataloissa. Jo 1700-luvulla Ruotsin valtakunnassa perustettiin kuitenkin erityisiä paikkoja, joissa maitoa jalostettiin voiksi tai kermaksi. 1800-luvulla avattiin ensimmäiset meijerit. Vähitellen perustettiin myös maitokauppoja. 1800-luvun puolivälissä maito alettiin pastöroida, ts. se kuumennettiin nopeasti, jotta haitalliset bakteerit tuhoutuivat.

Monet juovat maitoa ruokajuomana. Viiliä ja jogurttia syödään usein aamiaisella sekä välipaloina. Maitoa käytetään useissa eri ruokalajeissa, kuten ohukaisissa, vanukkaissa, muhennoksissa, kastikkeissa, velleissä ja kaakaossa.

Pakastaminen

Maitoa voi pakastaa mutta se muuttuu hieman rakeiseksi, kun se sulaa ja sopii silloin parhaiten ruoanvalmistukseen.

Maito pikkulapsille

Maidossa on proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita mutta vähän rautaa. Jos imeväinen saa liikaa maitoa tai maitotuotteita, on vaarana, että lapsi ei saa riittävästi rautaa ruoastaan. Siksi tulisi odottaa imeväisen ensimmäisen vuoden loppuun, ennen kuin tarjotaan maitoa ruokajuomana tai suuria määriä viiliä, piimää tai jogurttia. Pieninä määrinä maitoa voidaan kuitenkin käyttää puuroissa ja ruoanlaitossa.

Älä koskaan käytä pastöroimatonta maitoa! Se voi sisältää haitallisia bakteereja.

Erityiset ravintoaineet

Maidossa on useita eri ravintoaineita. 100 g maitoa sisältää mm. 3,6 g proteiinia, 124 mg kalsiumia ja 0,6 µg B12-vitamiinia.

 

Voi, öljyt ja margariini

Historia

Voin valmistus alkoi luultavasti Sisä-Aasiassa. Mesopotamiassa ja Egyptissä käytettiin lähinnä seesamin siemenistä puristettua öljyä. Vasta myöhemmin alettiin käyttää oliiviöljyä suurempina määrinä. Nykyään öljyä puristetaan monista erilaisista, paljon öljyä sisältävistä siemenistä, pähkinöistä, oliiveista ja ohdakkeista.

Margariini on sekoitus kasvirasvoja. Vuonna 1867 Napoleon III antoi ranskalaiselle kemistille tehtäväksi keksiä voita edullisempi ruokarasva, jota armeija ja köyhät voisivat käyttää.

Valmistus

Ruokarasvaa käytetään usein leivän päällä, ja paistettaessa, leivottaessa ja ruoanvalmistuksessa se korostaa makua ja aromeja. Öljyä käytetään myös marinadeissa, kastikkeissa ja salaattikastikkeissa. Oliiviöljy ja rypsiöljy sopivat parhaiten ruoanvalmistukseen. Muut öljyt sopivat paremmin salaattikastikkeisiin ja kylmiin kastikkeisiin.

Pakastaminen

Voita ja margariinia voi hyvin pakastaa.

Rasvat pikkulapsille

Pikkulapset tarvitsevat ruokaansa hieman enemmän rasvaa kuin isommat lapset ja aikuiset. Asiaa ei tarvitse ajatella, jos lapsi saa valmista teollisesti valmistettua ruokaa, mutta jos valmistat lastenruoan itse, voit lisätä ruokaan 2–3 teelusikallista öljyä tai juoksevaa margariinia vuorokaudessa.

Erityiset ravintoaineet

Ruokarasvassa on paljon energiaa ja erityyppisiä rasvoja. Pehmeässä margariinissa ja öljyissä on elintärkeitä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Ruokaöljyssä on suuri määrä tyydyttämätöntä rasvaa. Voi ja kova margariini sisältävät melko paljon tyydyttynyttä rasvaa. Voi sisältää luonnollista A- ja D-vitamiinia. Margariiniin ja tiettyihin ruokaöljyihin lisätään näitä vitamiineja.

100 g voita sisältää 620 µg A-vitamiinia ja 0,5 µg D-vitamiinia.

100 g rikastettua margariinia (esim. Milda-leivontamargariini) sisältää 800 µg A-vitamiinia  a 10 µg D-vitamiinia 100 g rikastamatonta oliiviöljyä sisältää 17,5 mg E-vitamiinia)

 

Juusto

Historia

Juustonvalmistus on ikivanha perinne. Tiedetään, että sumerialaiset valmistivat juustoa 5 000 vuotta sitten. Juustonvalmistus levisi laajemmin Välimeren ympäristöön. Kristuksen syntymän aikoihin juustoa tuotettiin Jerusalemissa. Myös Pohjoismaissa juustoa on valmistettu kauan, ja valmistustaito kehittyi Kustaa Vaasan aikoina.

Valmistus

Juusto sopii erinomaisesti leivän päälle mutta myös useisiin ruokiin, kuten gratiineihin, keittoihin, salaatteihin ja piirakoihin.

Pakastaminen

Juustoa voi myös pakastaa, mutta tämän jälkeen sitä voi olla vaikeampi höylätä. Juuston loppu kannattaa raastaa ja pakastaa. Sen jälkeen juustoa voidaan käyttää kastikkeisiin, keittoihin ja gratiineihin. Jälkiruokajuuston voi pakastaa, mutta tällöin juuston kypsyminen loppuu.

Juusto pikkulapsille

Juusto sopii hyvin lisukkeeksi pikkulapsille. Alussa voi olla helpompaa syödä helposti levitettävää juustoa, joka ei putoa pois voileivän päältä.

Erityiset ravintoaineet

Maidon tavoin juustossa on useita eri ravintoaineita. 100 g juustoa sisältää mm. 27 g proteiinia, 750 mg kalsiumia ja 1,5 µg B12-vitamiinia.

 

Kananmuna

Historia

Ihminen on luultavasti syönyt villilintujen munia ammoisista ajoista lähtien.

Valmistus

Munia voi hyvin keittää, paistaa, käyttää munakkaisiin ja pannukakkuihin sekä erilaisissa kakuissa, jälkiruoissa, laatikoissa, gratiineissa, piirakoissa jne.

Pakastaminen

Kokonaisia kananmunia ei pidä pakastaa. Vatkatut kananmunat voi kuitenkin hyvin pakastaa, samoin kuin vatkatut keltuaiset ja valkuaiset.

Kananmuna pikkulapsille

Lapset voivat syödä kananmunia valmistettuina.

Erityiset ravintoaineet

Kananmunissa on monia eri ravintoaineita. 100 g kananmunaa sisältää mm. 12,3 g proteiinia,22,7 µg seleeniä ja 86 µg folaattia.